Soanlahti

Soanlahden seljällä, Jänisjärven rannalla suolatta söisin, kengittä käisin jos siellä elää saisin

Uutiset

Seuran tunnus on on esillä Kuntaliiton  vaakunakokoelmassa ja Karjalatalolla.

 

Seuran tunnukset

Soanlahtelaisten seuran standardin (vaakunan) on suunnitellut kokkolalainen Bo Aurén 1977. 

Seuran lipun on suunnitellut vaasalainen Kalevi Jännes 1976.

Soanlahtelaisten pitäjäseuran lippu: Kuva:R.Viitakangas

Suosittelemme nettiselaimeksi MozillaFirefoxia tai InternetExplorer9 tai uudempi.   

Laatokan pohjoispuolen aluetta kutsuttiin Laatokan Karjalaksi ja sen itäistä osaa Raja-Karjalaksi.

Eräs Nuoren Karjalan lukija oli lähettänyt toimitukseen pyynnön, että lehti selittäisi mikä osa kotimaakunnasta Laatokan Karjalasta oli Raja-Karjalaa. Lehti kääntyi Joensuun yliopiston professori Heikki Kirkisen puoleen, joka antoi vastauksen, mutta kehotti vielä keskustelemaan tutkija, maisteri Tapio Hämysen kanssa, jolla oli paraikaa työn  alaisena 1920- ja 1930 -lukujen Raja-Karjalaan liittyvä tutkimus. 

 - Ja vastaus siis on:  Raja-Karjalan muodosti Salmin kihlakunta, johon kuuluivat seuraavat kuusi kuntaa: Impilahti, Korpiselkä, Salmi, Soanlahti, Suistamo ja Suojärvi.

Raja-Karjala kuului Viipurin lääniin. Suurin osa väestöstä oli ortodokseja ja alueella puhuttiin pajon karjalan kieltä suomen kielen ja murteen lisäksi.