Soanlahti

Ruskealan kokous hyväksyi soanlahtelaisten anomuksen koulun perustamisesta 16.11.1885.             Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin  Juho Könönen, Ivan Ratinen, Juho Nissinen, Iva Tschokkinen ja Juho Nenonen. Koulutaloksi vuokrattiin kaksi suurta tupaa J. Könösiltä viiden vuoden ajaksi. 1.9.1886 avajaistoimituksessa koulun oppilaaksi kirjoitettin 51 lasta. Opettajina aloittivat Eero Huovinen ja Sofia Kangas. Opettajat asuivat läheisessä Mihail Hotulaisen talossa.

Kirkonkylän kansakoulu, takan näkyy kirkko. Kuva: Seuran arkisto (Huurinainen).

Koulurakennukset

Isojaossa v. 1885-1890 jätettiin koulutontiksi paikka kirkon läheisyydestä. Ensimmäinen 2 kerroksinen koulurakennus rakennettiin vanhan kirkon hirsistä vuonna 1891 tarkastaja Bernerin ja opettaja Huovisen piirrustusten mukaan. Valtiolta saatiin lainaa 6500 markkaa. Rakennuksessa oli alakerran pohjoispäässä kaksi luokkaa keskellä, pitkä eteinen ja kirkonpuoli päässä miesopettajan asunto. Toisessa kerroksessa oli käsityöhuone, eteinen ja kirkonpuolella naisopettajan asunto. Koulun vihkiäiset olivat lokakuun enismmäisenä sunnuntaina 1891 jumalanpalveluksen jälkeen. Tilaisuudessa kuultiin paikkakunnalla enimmäisiä kertoja sekakuorolauluja, jota esitetiin opettajatar Hilma Hedmanin johdolla. Rakennuksessa pidettiin koulua 11 vuotta.

Tuulisena toukokuun 17. pv:nä 1902 koulu syttyi katolle lentäneestä kipinästä tuleen ja paloi nopeasti maan tasalle. Kipinät lensivät kilometrien päähän pohjoispäätä kohti uhaten kylän taloja. Tuli poltti Huurinaisen riihen ja noin sata metriä peltomaata. Sammutusväen ripeän toiminnan ansioista uhkaava vaara saatiin vältetyksi. Koulun mukana paloi arvokasta irtaimistoa. Arkisto saatiin pelastetuksi opettaja Huovisen toimesta, samoin harmooni. Seuraavana vuonna koulua pidettin Pappilassa ja Aleks Nissisellä. 

Kuntakokouksessa 1902 päätettiin rakentaa uusi koulutalo, joka  valmistui 1903 rakennusmestari lhaisen toimiessa urakoitsijana. Rakennuspuita saatiin valtiolta. Ulkorakennus rakennettiin 1912 ja sauna 1913. Alakoulu perustettiin 1923. Vuonna 1936 koulussa oli 113 oppilasta, joista yläkoulussa 77 ja alakoulussa 36.

Koulutalon entisen käsityöluokan kohdalta Jänisjärvelle päin valmistui v. 1937 siipirakennus, johon tuli kaksi luokkahuonetta, poikien veistoluokka ja voimistelusali sekä koulukeittola. Lisäksi uuteen rakennukseen sijoitettiin vahtimestarin asunto ja valmistettiin entisen rakennuksen ullakko-osaan yksi opettaja-asunto. Talvisodan aikana koulurakennuksessa oli kenttäsairaala, johon tuotiin haavoittuneita Kolaan ja Tolvajärven rintamilta. Venäläiset polttivat koulutalon 16.7.1940. Suomalaisten jalkaväkirykmentti 29. marssi Soanlahdelle Värtsilän maantientä pitkin kun Soanlahden kirkonkylä samaan aikaan paloi.

Opettajat

Eero Huovinen, V. Tanner, Frederik Kohonen, Aug Orpana, U.PJ. Elfvengren, Amanda Saavalainen, Hilda Huovinen, Anni Könönen, Kalervo Reponen, Olga Räsänen (Väänänen), Antti Turunen, Aleksanteri Nurkki,  Lauri Ikonen,  Inkeri Kivinen

Sofia Kangas (Eero Huovisen ensimmäinen puoliso) Natalia Gusewista, Ada Myöhänen, Hilda Hedman, Elli Hall (Salokallio) Maalin Hall, Maria Ikonen (Eero Huovisen toinen puoliso),Nadeschda Seremenko, Anna Savinainen, Nasti Sidovnikov(Aarnio,)Olga Hentunen, Olga Kallio, Eeva Sirviö , Esteri Könönen ja Maija Votkin (Ikonen)

Lähde: Soanlahti synnyinseutumme, Lauri Ikonen.

Opettajat Lauri ja Maija Ikonen.
Kuva: Seuran arkisto (Siilin).

Kirkonkylän kansakoululaisia 1936. Vasemmalla takana opettaja Lauri Ikonen ja vasemmalle takana oikean oven edessä opettaja Olga Kallio. Kuva: Seuran arkisto (Huurinainen).