Soanlahti

Soanlahden seljällä, Jänisjärven rannalla suolatta söisin, kengittä käisin jos siellä elää saisin

Uutiset

Seuran tunnus on on esillä Kuntaliiton  vaakunakokoelmassa ja Karjalatalolla.

 

Seuran tunnukset

Soanlahtelaisten seuran standardin (vaakunan) on suunnitellut kokkolalainen Bo Aurén 1977. 

Seuran lipun on suunnitellut vaasalainen Kalevi Jännes 1976.

Soanlahtelaisten pitäjäseuran lippu: Kuva:R.Viitakangas

Suosittelemme nettiselaimeksi MozillaFirefoxia tai InternetExplorer9 tai uudempi.   

Seuran vuosikokous 

Seuran vuosikokous pidettiin Haapavedellä 16.3.2013. Kokousta johti Jarmo Pylkkönen. Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa Seppo Vornanen, varapuheenjohtajana Jarmo Pylkkönen. Erovuoroiset hallituksen jäsenet Ritva Suotula ja Pasi Päivinen valittiin uudelleen. Varajäseneksi uutena valittiin Arto Salolahti.

Totesimme, että Haapaveden karjalaisten toiminta on vuosien hiljaiselon jälkeen virinnyt uudelleen. Mikä mukavinta, toimintaan on tullut mukaan myös nuorta polvea. Tervetuloa joukkoomme! Kokous hyväksyi tilit, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden. Alkaneelle vuodelle hyväksyttiin talousarvio ja toimintakertomus pienin lisäyksin. Seuran lippu osallistuu Karjalaisten kesäjuhlien lippukulkueeseen Porissa. Lippu ja seuran omistama liivi lähtivät jo heti samana päivänä kohti Pyhäjärveä kantajaksi lupautuneelle Heikille. Seura huolehtii sankarihautausmaan ylläpidosta ja kunniakäynneistä. Helsinginseudun soanlahtelaisten ehdotus luopua seuran omasta puna-mustasta kannelviiristä ja siirtyä käyttämään helsinkiläisten sini-valkoista jänisviiriä, ei saanut kannatusta. 

Kovasti olisi kiinnostusta kotiseutumatkohihin kunhan vain olisi järjestelijöitä. Suurin ponnistus kotiseutumatkalle on hankkia viisumit ja autokyyti. Viisumien kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Toukokuussa on lähdössä pienempiä retkikuntia ja haapavetiset suunnittelevat kesäkuuksi linja-automatkaa.

Terveiset Soanlahdelta toukokussa 

Kevät etenee hitaasti Soanlahdellakin. Kävimme kahdella autolla 11 hengen voimin Karjalassa. Osa matkaajista yöpyi Gardarikassa ja teki sieltä käsin retken Hartikanvaaralle ja Havuvaaralle. Maisemat olivat muuttuneet viime käynnistä (uusia metsäteitä ja metsähakkuita). Tiet olivat olleet osittain huonossa kunnossa, auto jäänyt kiinni, keli märkää eikä aivan perille kohteeseen oltu päästy. Siitä huolimatta Pesosen suku oli tyytyväinen reissuun ja alkoivat suunnitella jo uutta käyntiä. 

Muut majoituimme Soanlahdella. Olo meni lepäilyksi, sillä vettä satoi alas asti ja ulkoilu jäi vähäiseksi.  Peltoaukeat oli kulotettu. Kylällä on nyt 27 asukasta. Kauppa-auto käy kerran viikossa epäsäännöllisesti. Osa asukkaista käy kaupassa Värtsilässä, jonne tie on pitempi, mutta ehkä parempi. Kylän kohdilla tietä oli kunnostettu, pahimpiin paikkoihin oli ajettu vähän hiekkaa. Tie Suistamolle oli kohtalaisen hyvä, mutta Alatussa tie oli jo kuplimassa roudan alkaessa sulaa. Jalovaaralaisia pistäytyi Soanlahdella matkallaan Suistamon Jalovaarasta Värtsilään. 

Hautausmaan hoitaja toivoo kovasti sankarihautausmaan käytävän kunnostusta, sillä rikkaruohot kasvavat sorassa. (Harava roikkuu edelleen kirkonristin takana, sitä voi käyttää ja harata käytävää. Eipä siihen haravaan viime kesän jälkeen oltu koskettu, koska oli jäänut kasvavaan puuhun jo kiinni niin, että se piti kiipeämällä käydä irroittamassa.) Yhden yön olimme Sortavalassa Piipun pihassa. Tullessa poikkesimme Ruskelan Herrankukkarossa, jossa toimintaa käynnistelään uudelleen maaliskuisen tulipalon jäljiltä, sekä Marmorikaivoksella, jossa aloittelevat kesäkautta ja odottelevat turisteja.