Soanlahti

Vuonna 1865 annettiin esitys kansakoululaitoksen kehittämisestä kunnalliselle pohjalle. Uno Cygnaeus laati suunnitelman kansakoululaitoksen järjestämiselle. Soanlahden kunnan alue kuului Ruskealan kuntaan ja seudun lasten oli käytävä koulua emäkunnan ainoassa kansakoulussa Matkaselässä (perustettu 1872), jonne matkaa tuli 65 km. Juhana Könönen, Ivan Ratinen ja Olli Partanen alkoivat puuhata oman koulun perustamista. Koulun syntyvaiheisiin on vaikuttanut myös Soanlahden kunnan perustaminen 16.11.1885. Kikko ja koulu olivat tähän saakka käyneet käsi kädessä tukien toistensa työtä. 

Könönen, Ratinen ja Partanen kutsuivat piirikunnan kokouksen koolle kansakoulun perustamista varten  elo-syyskuun vaihteessa 1885 Mihail Hotulaisen taloon. Stepan Kiprosen mukaan Hotulaisen iso tupa oli täynnä ihmisiä ja tunnelma oli innostunut. Puheenjohtajaksi valitiin Ratinen ja pöytäkirjaa piti Könönen. Kokouksessa päätettiin, että kootaan piirin jäseniltä 50 penniä hengeltä kansakoulun perustamisrahastoon. Kokouksen puuhamiehet valittiin esittämään asia Ruskealan kokoukseen.

Samana päivänä kun Soanlahden kunta perustettiin sai Soanlahden koulu ruskealalaisten hyväksymisen. Ensimmäiseen johtokuntaan valitiin Juho Könönen, Ivan Ratinen, Juho Nissinen, Ivan Tchokkinen ja Juho Nenonen. Ruskealan kunta antoi pohjakassan ja valtiolta saatiin 1500 mk. Johtokunnan puheenjohtajalle maksettiin palkkiona paperin ja läkkien hinta. Keisarillisen majesteetin korkeassa nimessä hänen Suomen Senaattinsa myönsi 19.3.1886 Suomen markkaa 800 miesopettajan ja 600 naisopettajan palkkausta varten ehdolla, että oppilasmäärä koulun aloittaessa on riittävä. 

Johtokunta kävi toimeen kouluvälineiden hankkimiseksi ja julisti opettajanvirat haettavaksi. Koulutaloksi vuokrattiin kaksi suurta tupaa johtokunnan puheenjohtajalta, tilalta no 22 Soanlahden kylästä (Severi Ahvalon talo) viiden vuoden ajaksi 550 markan vuosivuokralla. Opettajaksi valittiin Kymölän seminaarin läpikäyneet opettajat Eero Huovinen ja Sofia Kangas. Koulu aloitti toimintansa 1.9.1886 ja oppilaiksi kirjoitettiin 51 lasta. 

Laatokka lehti kirjoittaa 12.10.1886 nro 4 

"Soanlahden kansakoulut avattiin syysk. 20 p. Siitä kirjoitetaan meille: Oppilaita oli edellisellä viikolla kirjoitettu 29 poikaa ja 18 tyttöä. Kouluhuoneet olivat koristetut seppelillä. Laulettua v. virsik. virrestä n:o 68, piti opettaja Huovinen rukouksen. Rukouksen perästä laulettiin samasta virrestä viimeinen värssy. Sen jälkeen seurasi isänmaallisia lauluja. Kun avauspuhe oli pidetty, piti opettaja Huovinen vielä puheen, kuin myös ylioppilas Koljonen, viimemainittu vertaillen Soanlahtea kymmenisen vuotta takaperin nykyhetkeen ja lausuen tilaisuutta varten sepittämänsä runon. Vielä pidettiin muutamia puheita koulun ja kodin yhtymisestä toisiinsa ja vanhempien velvollisuudesta lapsiaan kohtaan koulunkäynnistä. Sitten laulettiin vielä muutamia kansanlauluja. Kansaa oli kokoontunut paljon, olipa naapuriseuduiltakin."

Laatokka-lehti kirjoittaa 28.1.1888 nro 8

"Soanlahden kansakoululla aloitettiin kevätlukukausi t. k. 13 p:nä. Oppilaita ilmoittautui 45 poikaa ja 18 tyttöä sekä kymmenen ala-ikäistä kuuntelija-oppilasta.  Pienten lasten sunnuntaikoulu alkoi samaten kansakoululla t. k. 15 p:nä."

Karjalatar 27.4.1891 nro 27

"Ilmoitus. Soanlahden kansakoulurakennukset, 2:ksi luokkahuonetta ja kahdelle opettajalle aseunto ja ulkohuoneet, tarjotaan vähimmän vaatijalle huutokaupalla rakennettavaksi ensi kesän aikana. Enimmät rakennusaineet hankkii rakennustoimikunta, jolla on myös piirustukset ja kustannuslaskut nähtävänä. Huutokauppa toimitetaan Soanlahdella kauppias Ratisessa ensi huhtik. 27 p:nä klo 10 e. pp. Rakennustoimikunta pidättää tunnin ajatusaikaa tehdyistä tarjouksista. Kymmenentuhennen markan takaus vaaditaan, jos kaikki työt joutuu samalle tekijälle. Asiaan kuuluvia lähempiä tietoja antaa rakennustoimikunta. Soanlahdella maalisk. 23 p:nä 1891. Rakennustoimikunta."

Lähteet: Soanlahti synnyinseutumme, Lauri Ikonen. Laatokka-lehti. Karjalatar-lehti.

Soanlahden kirkonkylän kansakoulu 50-vuotisjuhlat 1939. Edessä oikealla opettajat Ester Könönen, Olga Kallio, Lauri Ikonen, Maija Ikonen. Lipputangon edessä vasemmalla kirkkoherra Nike Raila. Kanervat köynnöksiin kerättin pappilan mäeltä.Kuva: Seuran arkisto (Siilin).